Home » Pssst! » Arkkitehti-lehti 2/2017: kouluja ja arkkitehtinaisia
ark_2_2017_kansi_tausta_valk

Arkkitehti-lehti 2/2017: kouluja ja arkkitehtinaisia

Arkkitehti-lehden uusin numero kertoo uudistuvasta koulusta ja kouluarkkitehtuurista. Lisäksi lehdessä keskustellaan arkkitehdin ammatista naisten näkökulmasta ja nostetaan esiin Suomen vahva perinne arkkitehtikoulutuksen tasa-arvoisuudessa.

Koulut kehittyvät jatkuvasti, ja uusien koulujen arkkitehtuuri on korkeatasoista ja elinvoimaista. – usein tämä myönteinen kehitys kuitenkin jää paljon julkisuutta – ja syystä – saaneen homekouluongelman varjoon. Peruskoulu on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestystekijöistä. Nykyisessä sirpaloituvassa ja monikulttuuriseksi muuttuvassa yhteiskunnassa peruskoulu luo myönteistä sivistyksellistä yhteisyyttä.

Uusien opetusihanteiden ja -menetelmien vaikuttaessa suunnitteluun kouluarkkitehtuuriin syntyy luonnollista uusiutumisen painetta. Koulurakentamisen nykyisenä kehityssuuntana näyttää olevan keskittäminen ja entistä suuremmat yksiköt. Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat suurissa kouluissa parempia kuin pienissä. Koulujen kokoa on kasvattanut myös niihin usein yhdistettävät muut kunnalliset palvelut, kuten päiväkoti, kirjasto, urheiluhalli ja neuvola. ”Monitoimikeskuksena” koulu on alueellaan entistä merkittävämpi julkinen rakennus, joka palvelee ihmisten arkea.

Lehti esittelee kaksi uutta koulua, jotka edustavat tällä hetkellä suosittua ”tähtimallia”, ja perusteellisesti korjatun 1960-luvun betonikoulun. Lehdessä on myös katsaus kouluarkkitehtuurin muutoksiin itsenäisyyden ajalla.

Nykyisin tytöt pärjäävät peruskoulussa huomattavasti poikia paremmin. Myös suurin osa arkkitehtiopiskelijoista on tällä hetkellä naisia. Arkkitehtitoimistojen johtajina naisia on kuitenkin edelleen vähän. ”Tyttöjä ei kannusteta kasvatuksessa epäonnistumaan tai ottamaan riskejä. Tunnollisuuden vaatimus asetetaan tytöille jo varhain,” sanoo Jenni Reuter, joka keskustelee arkkitehdin työstä kolmen muun yrittäjänä toimivan naisen, Kirsti Sivénin, Pia Ilosen ja Miia-Liina Tommilan kanssa. Suomessa naiset ovat toimineet arkkitehteina 1900-luvun alusta lähtien. Lehti esittelee 1940-luvulla perustetun naisverkosto Architectan vaiheita.

Esitellyt toteutukset:
  • Auroran koulu, Espoo / Auer & Sandås arkkitehdit
  • Nikkilän Sydän, Sipoo / Ark-house arkkitehdit
  • Roihuvuoren koulun korjaus, Helsinki / Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit
  • Maunula-talo, Helsinki / Arkkitehtitoimisto K2S

Lisää Arkkitehti-lehdestä osoitteessa www.ark.fi.

 

Yhteistyössä