Home » Kasvatus » Kaupunkiagentit: Puutarhakaupunkia tutkimassa
Puutarhakaupunkia tutkimassa -työpajaan osallistuivat Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin Espoon opetuspisteen torstain ryhmien 7-14 -vuotiaat oppilaat. Työpajan ohjasi arkkitehti ja arkkitehtuurikasvattaja Niina Hummelin.
Puutarhakaupunkia tutkimassa -työpajaan osallistuivat Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin Espoon opetuspisteen torstain ryhmien 7-14 -vuotiaat oppilaat. Työpajan ohjasi arkkitehti ja arkkitehtuurikasvattaja Niina Hummelin.

Kaupunkiagentit: Puutarhakaupunkia tutkimassa

Työpajassa tehtiin kävelykierros Tapiolan puutarhakaupungin keskustassa  ja tarkasteltiin aluetta vihreyden ja viihtyisyyden näkökulmasta. Havainnoinnin ja dokumentoinnin apuna käytettiin itse tehtyjä vihersabluunoita. Kaupunkitilaa myös vallattiin viherryttämällä eli sijoittamalla kasveja paikkoihin, jotka tuntuivat niitä kaipaavan. Kasveihin jätettiin viestejä, joilla houkuteltiin tapiolalaisiakin havainnoimaan ympäristöään.

Työpaja vaihe vaiheelta

Ennakkotietoja ja vihersabluunoita

Tapiolan rakentumisen eri vaiheisiin sekä tulevaisuuden visioihin tutustuttiin valokuvien kautta. Samalla pohdittiin, miten puutarhakaupunki-ajatus oli siellä toteutunut. Mustavalkoisten kuvaprinttien päälle laitettiin itse askarreltuja vihersabluunoita ja kokeiltiin, minkälaisen vaikutuksen lisäviherrys tekisi nykyiseen urbaaniin ympäristöön. Sabluunoita käytettiin myös työpajan valokuvaustehtävässä kävelyretkellä.

Puutarha-kaupunki-puutarha?

Retkipäivä käynnistyi Tapiolan synnystä ja kehityksestä kertovalla alustuksella. Miksi Tapiolaa sanotaan puutarhakaupungiksi? Onko se sitä edelleen? Keskustelun lomassa tähyiltiin Espoon kulttuurikeskuksesta avautuvaa näkymää Tapiolan keskusaltaalle ja mietittiin, voisiko siitä tehdä vieläkin vihreämmän esimerkiksi retkelle mukaan otettavien murattien avulla.

Havainnointi- ja dokumentointiretki

Kaupunkikierroksen aikana keskusteltiin tornitaloista puutarhakaupungissa, tutkittiin ja arvioitiin ympäristön viihtyisyyttä, otettiin valokuvia sekä huonoista että hyvistä paikoista, etsittiin elävöittämistä kaipaavia paikkoja ja kuvattiin ne vihersabluunoiden läpi sekä testattiin liikennepuiston toimivuutta. Reittiä seurattiin koko ajan kartalta, johon myös merkattiin tärkeimmät arkkitehtuurirastit.

Viherrysoperaatio

Kävelyretkellä etsittiin paikkaa jota voitaisiin tuunata vihreämmäksi ja viihtyisämmäksi mukaan otetuilla viherkasveilla. Jokaiseen murattiin oli kiinnitetty viesti: Pelasta minut ja valokuvaa Tapiolan parhaassa paikassa! Näin osallistettiin paikallisia asukkaita ja satunnaisia ohikulkijoitakin tarkastelemaan ja arvioimaan ympäröivää kaupunkitilaa. Lapset kiinnittivät muratteihin myös rakennettua ympäristöä ja sen hoitoa koskevia viestejä tapiolalaisille.

Loppuyhteenveto

Työpajan päätteeksi katseltiin osallistujien ottamia valokuvia, pohdittiin viherryttämisen aiheuttamaa muutosta kaupunkitilassa sekä vastattiin kyselylomakkeeseen: Mitä kaikkea työpajan aikana olikaan opittu?

OPS-yhteyksiä ja huomioita sovellettavuudesta

Kaupunkitilan viherryttäminen -työpaja toteutettiin osana arkkitehtuurin taiteen perusopetusta. Työpaja tarjoaa kuitenkin kiinnekohtia sekä peruskoulun laaja-alaisen osaamisen että lukioile yhteisten aihekokonaisuuksien tavoitteisiin. Työpaja sopii mainiosti elämykselliseksi osaksi lähiympäristön tarkastelua esimerkiksi maantiedon, yhteiskuntaopin ja kuvataiteen tunneilla. Havainnointi- ja dokumentointiretki on myös mitä mainiointa liikuntaa.

Kuvataideopettajan ja luokanopettajan huomioita

Työpaja mahdollistaa työskentelyn meille kaikille jollakin tavalla tutuissa ympäristöissä: rakennettujen kaupunkitilojen ja niitä ympäröivien viheralueiden liittymäkohdissa. Aihetta voidaan lähestyä pohtimalla arkkitehtuurin, puutarhataiteen tai luonnonmaiseman välistä suhdetta ja vuoropuhelua: miten maisematila ja kaupunkitila kohtaavat?

Eri aikakausien ihanteet ja kulttuurit heijastuvat puisto- ja puutarhasuunnitteluun – maisema- tai muotopuutarha, hyötytarha, luonnonmaisemaan sulautuva metsäpuutarha, japanilainen kivipuutarha tai kattopuutarha. Tässä ajassa korostuu kestävän kehityksen näkökulma – myös kaupunkilainen haluaa viljellä! Viheralueita ja puutarhoja jäsentävät terassit, huvimajat, sillat, vesiaiheet, istuinryhmät ja taideteokset voivat myös olla tarkastelun kohteena.

Tausta-aineistoja

Kaupunkiagentit-työpaja, Puutarhakaupunkia tutkimassa, on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Lapset kaupungissa -hanketta, jota koordinoi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus.