Home » Kasvatus » Kaupunkiagentit: Omasta tuolista kaupunkitilaan
Omasta tuolista kaupunkitilaan -työpajaan osallistuivat Latokartanon peruskoulun vironkielisen ryhmän oppilaat. Työpajan ohjasi arkkitehti, kaupunkiaktivisti Kadri Klementi.
Omasta tuolista kaupunkitilaan -työpajaan osallistuivat Latokartanon peruskoulun vironkielisen ryhmän oppilaat. Työpajan ohjasi arkkitehti, kaupunkiaktivisti Kadri Klementi.

Kaupunkiagentit: Omasta tuolista kaupunkitilaan

Työpajassa tutustuttiin kaupunkiympäristöön ja sen eri osatekijöihin toiminnallisesti havainnoimalla. Keskeisenä havainnollistamisen välineenä oli helposti mukana kannettava tuoli. Se toimi konkreettisena apuna ihmisen ja kaupunkitilan välisten mittasuhteiden hahmottamisessa ja arvioinnissa.

Työpaja vaihe vaiheelta

Arkkitehtuurista ja tuolin ergonomiasta

Työpaja aloitettiin keskustelemalla lyhyesti arkkitehtuurista: Mistä siinä on kysymys? Sitten tutustuttiin ihmisen parhaaseen nelijalkaiseen esine-ystävään, tuoliin, esimerkkikuvien kautta sekä pohdittiin sen ergonomiaa. Millaisissa asennoissa ihmiset työskentelevät? Miten ihmisen mittasuhteet ja istumisen tavat vaikuttavat tuolien suunnitteluun?

Oma tuoli tutuksi istumalla

Oma tuoli otettiin seikkaperäisemmän havainnoinnin ja arvioinnin kohteeksi. Millaista istumista varten se on suunniteltu? Onko se sopivan kokoinen lapselle? Keskustelun lomassa kokeiltiin, kuinka monella eri tavalla omassa tuolissa voi istua. Löytyykö 20 erilaista tapaa?

Tuolikulkueena tutkimusretkelle

Alustuksen jälkeen jokainen otti oman tuolinsa kainaloon ja liittyi tuolikulkueeseen, joka suuntasi kohti lähellä olevaa avaraa kaupunkitilaa – aukiota, jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta.

Istuntoja kaupunkitilassa

Tuolit aseteltiin rinkiin ja istahdettiin tutustumaan ympäristöön. Ympärillä näkyvää havainnoitiin pohtien, minkälaisista asioista kaupunkitila muodostuu. Kun tuolit käännettiin toisinpäin ja asetuttiin istumaan kasvokkain tilanne ja tunnelma muuttui. Miten Ohjaajan ehdotuksesta tuoleja aseteltiin monenlaisiin muodostelmiin. Miltä tuntuu istua aukiolla kuin kokouspöydän ääressä, pienissä ryhmissä kahvilassa, peräkkäin bussissa, suurena joukkona teatterissa, omassa luokassa tai sikin sokin siellä täällä. Miten istumajärjestys vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen?

Mittausharjoituksia

Aukion kokoa  ryhdyttiin selvittämään mittaamalla se ensin ihmisketjun avulla. Montako kädet levällään olevan ihmisen leveyttä, syliä, mahtuu kullekin aukion sivulle? Sitten selvitettiin, montako tuolin leveyttä mahtuu syliin ja edelleen montako tuolia aukiolle kaikenkaikkiaan. Jos aukio olisi täynnä tuoleja, mahtuisiko siinä istumaan? Paljonko istumiseen siis tarvitaan tilaa?

Toiminnan havainnointia ja arviointia

Ympäristöä havainnoitiin kiinnittämällä huomiota erityisesti ihmisten toimintaan. Kaikki huomiot kirjoitettiin tai piirrettiin muistiin. Omien havaintojen esittely johti keskusteluun aukioiden käytöstä ihmisten kohtaamispaikkoina tai erilaisten tapahtumien näyttämöinä. Mitä tarkastelun kohteena olevalla aukiolla voisi tehdä? Mihin se houkuttelee?

Aukion parannusehdotuksia

Omat ehdotukset ja ajatukset aukion kehittämisestä luonnosteltiin paperille ja esiteltiin muille kolmella sanalla. Esittelykierroksen jälkeen mietittiin, voisivatko kaikki asiat toteutua samanaikaisesti vai pitäisikö tehdä valintoja.

Jäähyväiset aukiolle

Työpajan lopuksi keskusteltiin työskentelyn myötä syntyneistä ajatuksista. Muuttuiko kaupunkitila tutummaksi ja kotoisammaksi sen käyttämisen ja myötä? Tuliko aukiosta oma paikka? Lopulta otettiin tuolit taas kainaloon ja jätettiin jäähyväiset aukiolle.

OPS-yhteyksiä ja huomioita sovellettavuudesta

Omasta tuolista kaupunkitilaan -työpaja toteutettiin osana kuvataiteen opetusta yhtenä päivänä, neljän perättäisen oppitunnin aikana. Työpaja tarjoaa kiinnekohtia sekä peruskoulun laaja-alaisen osaamisen (1,2,6,7) että lukioile yhteisten aihekokonaisuuksien tavoitteisiin.

Kaupunkiagentit: Omasta tuolista kaupunkitilaan -työpaja toteutettiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Lapset kaupungissa -hanketta, jota koordinoi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus.