Rantojen suunnittelun asiantuntija Mary Kimball New Yorkin kaupunkisuunnitteluvirastosta saapuu keskiviikkona 7.9. Helsinkiin pitämään luennon otsikolla New York Waterfront and Open Space. Kuva: Meri Louekari

New York avaa rantoja ja varautuu myrskyyn: Vierailuluento rantojen suunnittelusta 7.9.2016

Monipuolinen ranta nähdään monissa kaupungeissa tärkeänä resurssina. New Yorkissa tutkimustyötä tehnyt arkkitehti Meri Louekari kertoo miksi.

Urbaanit rannat eri puolilla maailmaa ovat merkittävän muutosprosessin kourissa. Monissa kaupungeissa keskeisten alueiden rannat olivat pitkään pääasiassa teollisuuden ja satamatoimintojen käytössä, rajoittaen kansalaisten elämää ja liikkumista veden äärellä. Tulevaisuudessa kaupunkien rantavyöhykkeet tarjoavat uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti, kun entisiä liikenne- ja teollisuusalueita muutetaan uuteen käyttöön asuin- ja työpaikka-alueiksi. Samalla kuitenkin ympäristöön liittyvä epävarmuus lisääntyy ja ilmastonmuutokseen varautuminen vaatii uusia innovaatioita.

Tein keväällä 2016 New Yorkin Columbian yliopistossa tutkimusta, jossa syvennyin kaupungin rantojen kehitykseen ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen. Vierailun osana Columbian yliopistolla järjestettiin Helsinki – New York Waterfront Dialogues –tilaisuus, jossa esiteltiin erilaisia strategioita rantojen suunnittelun ja elävöittämiseen.

Syyskuussa tilaisuus saa osana Helsinki Design Weekiä jatkoa, kun rantojen suunnittelun asiantuntija Mary Kimball New Yorkin kaupunkisuunnitteluvirastosta saapuu keskiviikkona 7.9. Helsinkiin pitämään luennon aiheesta. Kaikille avoin yleisöluento on osa merellisiä alueita suunnittelevien kaupunkien yhteistyötä. Toteuttajina ovat Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin Mobius-ohjelma. Harvardista kaupunkisuunnittelijaksi valmistunut Kimball keskittyy työssään resilienssiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hän oli pääkirjoittaja Urban Waterfront Adaptive Strategies -tutkimuksessa.

Monipuolinen ranta nähdään monissa kaupungeissa tärkeänä resurssina. Kuva: Meri Louekari
Monipuolinen ranta nähdään monissa kaupungeissa tärkeänä resurssina. Kuva: Meri Louekari

New Yorkin kaupunki on jo avannut yleisöltä vuosikymmenien ajan suljettuna ollutta rantaviivaa monin paikoin, ja prosessi jatkuu. Monipuolinen ranta nähdään nykyään yhtenä kaupungin tärkeimmistä resursseista. Avoin kaupunkitila, resilienssi, kohtuuhintainen asuntotuotanto, liikenteen kehittäminen, luonto ja virkistysmahdollisuudet ovat kaupungin tulevaisuuden prioriteetteja.

New Yorkin rantaviiva avautuu sekä merelle että suurille joille. Ensimmäiset siirtokunnat rakennettiin aikanaan paikkaan, jossa rantaviivaa tarjosi luonnollista suojaa myrskyiltä. Kaupungin kasvaessa rannikko on joutunut mukautumaan suuriin muutoksiin. Osa luonnon historiallisista erityispiirteistä, kuten laajat kosteikot ja osteriesiintymät, katosivat lähes kokonaan, kun meriliikenteen tarvitsemia satamalaitureita ja varastoalueita rakennettiin.

Satamatoiminnot sulkivat New Yorkin rannan yleisöltä vuosikymmeniksi. Talouden suuret muutokset johtivat teollisuuden ja satamatoimintojen hiipumiseen, ja ranta oli pitkään vajaakäytöllä. 1990-luvulla kaupungissa oivallettiin, että jotta talousnäkymät muuttuisivat paremmiksi, myös rannan olisi muututtava. Kaupunki alkoi elvyttää suhdettaan veteen. Rannikkoa ja vesistöä alettiin kutsua nimellä ”Sixth Borough”, lisänä New Yorkin viidelle kaupunginosalle.

Nykyään rantavyöhykkeen ja vesialueen arvo ja mahdollisuudet nähdään monin tavoin; paitsi satamana, myös julkisina puistoina, asuntoalueina ja lauttareitteinä. Rantoja on avattu, elvytetty ja elävöitetty monin tavoin, rakentamalla uusia puistoja, liikuntapaikkoja ja leikkikenttiä, panostamalla taiteeseen ja väliaikaiskäyttöön ja järjestämällä monipuolista ohjelmaa ja tapahtumia. Paikan yhteisöllisen omistajuuden tunne on New Yorkissa voimakasta; monet ranta-alueilla asuvat ja työskentelevät kokevat, että ranta on tavallaan heidän, ja osallistuvat aktiivisesti sen kehittämiseen.

Hurrikaani Sandy aiheutti valtavaa tuhoa New Yorkissa vuonna 2012, ja kaupunkilaiset muistelevat tulvia vieläkin kauhulla. Tulevaisuudessa merenpinnan ja valtamerten lämpötilan nousu aiheuttaa entistä enemmän äärimmäisiä sääilmiöitä. Tuhoisien myrskyjen uhka haastaa suunnitelmat ja tavoitteet avata ja elävöittää rantaviivaa. New Yorkin kaupunki on kuitenkin päättänyt, että se ei hylkää rantaa, vaan työskentelee entistä uutterammin resilienssin vahvistamiseksi. Tavoitteena on löytää uusia tapoja avata rantaa ja samaan aikaan suojata sitä myrskyiltä. Sandyn jälkimainingeissa ranta-alueille on suunnattu paljon investointeja. Uudenlaisia tulvavalleja ja vuorovesiportteja sekä ekologisia aallonmurtajatyyppejä tutkitaan. Innovatiivisiin ideoihin kuuluu East Side Resiliency Project, joka perustuu BIG arkkitehtien Big U -nimellä tunnettuun kilpailuvoittoon. Tavoitteena on myös palauttaa joitakin luontotyyppejä, kuten osteririuttoja kaupungin rantavesiin.

Meri Louekari, arkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

 Lue lisää

New York Waterfront and Open Space. Mary Kimballin yleisöluento

Ke 7.9. klo 17–19
Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2, 00100 Helsinki
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuus on englanninkielinen.