Takaisin artikkeleihin

Arkkitehti 3/2016: rakenne, materiaali, kestävyys

Tuomo Siitonen Architects: Studio Widnäs. Valokuva: Rauno Träskelin.

Tuomo Siitonen Architects: Studio Widnäs. Valokuva: Rauno Träskelin.

Jalkapallo- ja urheilustadionit ovat suurten yleisöjen ja suurten tunteiden paikkoja. Tämä näkyy nyt kaikissa medioissa, kun jalkapallon Euroopan mestaruutta ratkotaan Ranskassa. Stadionit ovat tapahtumapaikkoja, mutta samalla usein rakenteellisesti kiinnostavaa ja innovatiivista arkkitehtuuria. Uusi Arkkitehti-lehti luo katsauksen rakenteelliseen arkkitehtuuriin.Arkkitehti Mikko Summanen tarkastelee rakenteellisuuden uusimpia ilmaisumuotoja suomalaisten ja kansainvälisten esimerkkien kautta, mukana myös yksi EM-kisojen näyttämöistä, Bordeaux’n stadion (Herzog & de Meuron, 2015). Summanen näkee rakenteellisuuden "välttämättömyyksien taiteena": kauneutta ei luoda ylimääräisellä kivalla vaan välttämättömiä osia hyödyntäen. Hän arvioi, että kestävän kehityksen vaatimukset materiaalien suhteen tuottavat tulevina vuosina uudenlaista konstruktiivista arkkitehtuuria.Arkkitehti Kimmo Lylykangas puolestaan selventää artikkelissaan, miten rakennuksen kestävyyttä tulisi arvioida. Mielikuviin perustuva kestävyys saattaa olla enemmän rakennuttajan tai arkkitehtitoimiston imagonrakennusta kuin vakavaa pyrkimystä kestävyyteen. Lylykangas painottaa kestävyyden arvioinnissa systeemiajatteluun perustuvaa lähestymistapaa, jossa tavoitteena on ymmärtää, miten kokonaisuus toimii. Laadulliset tekijät ovat silloin olennaisempia kuin määrälliset tunnusluvut. Arkkitehtuurin materiaalisuus havainnollistuu lehden kirjoituksissa monista näkökulmista. "Kun rakenne mahdollisimman vähällä materialla suoriutuu tehtävästään, on kysymyksessä hengen voitto aineesta" pelkistää kokenut arkkitehti, professori emeritus Tuomo Siitonen.Lehti esittelee kaksi uutta suomalaista jalkapalloareenaa. Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo tuo peliin pohjoisen ulottuvuuden. Tampereella Tammelan tuleva uusi stadion tekee urbaanin keskityksen: jalkapallokentän kortteliin tulee myös asuinrakennuksia, ja stadionkokonaisuus täydentää keskustan kaupunkirakennetta. Ympäristön puhdaspiirteisiä rakenteellisia elementtejä ovat sillat, jotka voivat myös muodostua kaupunkikuvallisesti merkitykselliseksi tekijöiksi. Isoisänsilta tuo Helsingin merelliseen kaupunkikuvaan elegantin, kaarevan lisän. Lehti esittelee myös paljon myönteistä julkisuutta keränneen OP:n pääkonttorin Vallilassa. Vanhaa kaupunkikorttelia uudistavassa toimistotalossa materiaalit ja rakenteet luovat tasapainoisesti uuden sukupolven työympäristöä.Esitellyt rakennukset:
  • Isoisänsilta, Kalasatama–Mustikkamaa, Helsinki / Pontek
  • Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo / APRT
  • Tammelan jalkapallostadionsuunnitelma, Tampere / JKMM
  • OP Vallila, Helsinki / JKMM
ark_3_2016_kansi_800px