Home » Artikkelit » Eilen, tänään, huomenna: Vinkkipakki arkkitehtuurikasvatukseen

Eilen, tänään, huomenna: Vinkkipakki arkkitehtuurikasvatukseen

Eilen, tänään, huomenna -hanke osallisti Kirkkoharjun koulun 8.-9.-luokkalaisia Kirkkonummen kunnan keskustan kehittämisen visiointiin. Keskustaa tarkasteltiin neljän eri oppiaineen tunneilla historian, nykyhetken ja tulevaisuuden näkökulmista. Prosessin käytännöt, menetelmät sekä opetus- ja tausta-aineistot on koottu arkkitehtuurikasvatuksen vinkkipakiksi, joka jakautuu neljään oppiainekohtaiseen osioon: Asiaa arkkitehtuurista kuvataiteessa, Maisema lähtökohtana maantiedossa, Kaavoituksen käytäntöjä yhteiskuntaopissa ja Medianäkyvyyttä äidinkielessä.

Asiaa arkkitehtuurista kuvataiteessa

Arkkitehtuurin perusteista lähiympäristöön eilen, tänään ja huomenna

Kuvataiteen 12 kaksoistunnin prosessi antoi mahdollisuuden perehtyä arkkitehtuurin perusteisiin, keskustan eri aikakausien rakennuksiin ja kaavoitustilanteeseen asiantuntijavieraiden opastuksella. Omia paikkoja kartoittamalla ja analysoimalla nuoret löysivät pian yhteisen ongelman: kokoontuminen rennon oleskelun merkeissä on keskustassa liki mahdotonta. Tilanteen korjaamiseksi he suunnittelivat pienryhmissä nuorisokahvilan, nuorisopuiston sekä ryhmässä istuttavan penkin koulun pihalle. Lisäksi yksi  ryhmä pohti mopoilukulttuurin ilmiöitä keskustan alueella.

Arkkitehtuuriin tutustuminen ja ympäristön arviointi

Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4
  • Vaihe 5
  • Vaihe 6
  • Vaihe 7

ARKKITEHTUURISTA

Arkkitehti-vieraan alustus kertoi arkkitehtuurista kokemuksellisena ja moniaistisena ilmiönä, joka ulottuu rakennetun ympäristön pienimmistä yksityiskohdista suurimpiin kokonaisuuksiin. Arkkitehtuurin peruselementtien osalta esitys kiinnitti erityistä huomiota paikan henkeen. Mistä osatekijöistä se syntyy ja miten sitä voidaan etsiä?

Aineistolinkkejä

Arkkitehtuurin ABC – Löytöretki rakennettuun ympäristöön
Arkkitehtuurin ABC 2 -Peruskäsitteitä
Arkkitehtuurin työkalupakki

OMAT PAIKAT ARVIOINNISSA

Nuoret kartoittivat aluksi ajanviettopaikkojaan Kirkkonummen keskustassa koko luokan voimin. Tärkeimpiä paikkoja tutkittiin pienryhmissä kaikilla aisteilla. Paikkojen ominaisuuksia ja niiden herättämiä tuntemuksia dokumentoitiin kirjoittamalla ja luonnostelemalla. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia paikka herättää? Mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa? Voisiko sitä jotenkin parantaa?

KEHITTÄMISIDEOITA

Omien paikkojen analysoinnin pohjalta nuoret määrittelivät keskustan kehittämiseen kohdistuvia tarpeitaan ja toiveitaan. Ensimmäisiä ideoita visualisoitiin tekemällä kollaasitekniikalla julisteita, joissa hyödynnettiin paikka-analyysien tekstien ja luonnosten kopiokoneella tehtyjä suurennoksia. Mikä on keskustan kehittämisessä tärkeintä?

ARKKITEHTUURIN AIKAKAUSIA

Kaavoittaja-vieraan alustus siirsi huomion keskustan arkkitehtuurin eri aikakausiin. Mikä on vanhin rakennus ja mikä uusin? Mitä kaikkea mahtuu niiden välille? Esityksen aikana keskusteltiin  eri-ikäisten rakennusten tunnuspiirteistä, ajallisten kerrostumien merkityksestä sekä omista suosikki- tai inhokkirakennuksista. Mitä haluttaisiin säilyttää ja mitä raaskittaisiin purkaa?

Aneistolinkkejä

Kirkkonummen arkkitehtuuria aikakausittain

SÄILYTETTÄVÄ RAKENNUS

Jokainen piirsi tai maalasi mielestään säilytettämisen arvoisesta rakennuksesta postikorttikuvan. Kun valinnan perustelut oli kirjoitettu viestikenttään, pohdittiin vielä, kenelle kortti kannattaisi lähettää. Kuka tai mikä taho tekee päätöksen säilytettävästä tai purettavasta rakennuksesta? Voiko päätökseen vaikuttaa itse?

KAAVAKÄVELY

Kaavoittaja-vieras kertoi opastamallaan kävelykierroksella keskustan kaavoitustilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Kaavoittaja haastettiin keskusteluun ottamalla kantaa ja kyselemällä rakennettuun ympäristöön liittyvistä asioista: mitä rakennetaan, minne, miksi ja milloin? Kaavoittajan jakamasta monisteesta saatiin tietoa kaavoitusprosessista ja kaavamerkinnöistä.

Aineistolinkkejä

Kirkkonummen keskustan kaavoitus -moniste
Kaavat, tontit ja paikkatiedot Kirkkonummella

TÄRKEIMMÄT IDEAT JATKOON

Nuorten toiveet tiivistyivät lopulta neljaan teemaan: nuorisopuisto, nuorisokahvila, istuskelupaikka koulun pihalle ja mopoilu. Ryhmiin jako tehtiin oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Teemojen työstö aloitettiin pienryhmissä kokoamalla ensin omaan teemaan liittyvät ajatukset ja kommentoimalla sitten muiden ryhmien ajatuksia.

Ideoiden kierrätys ryhmästä toiseen

Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3

OMAN RYHMÄN IDEAT TALTEEN

Aluksi kunkin ryhmän omat ajatukset ja ideat valitusta teemasta kirjoitettiin tai piirrettiin suurelle voimapaperiarkille. Ideoiden hiipuessa työpajaohjaaja saattoi jättää tarralapuilla kysymyksiä, jotka johdattelivat pohdiskelussa uuteen suuntaan.

IDEAT KIERTOON MUIHIN RYHMIIN

Kun omat ajatukset oli koottu, annettiin paperi seuraavalle ryhmälle, joka sai ottaa kantaa ja esittää myös omia ideoitaan. Kierrätystä jatkettiin, kunnes jokainen ryhmä oli kommentoinut kaikkia teemoja. Kullakin ryhmällä oli kirjauksia varten oma värinsä, jotta ideoiden kehittymistä voitiin seurata.

YHTEINEN IDEAPANKKI

Ideoita kierrättämällä syntyi yhteinen ideapankki jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kussakin ryhmässä käytiin vielä läpi sekä omat että toisten esittämät ideat ja valittiin parhaat osaksi keskustaa nuorten näkökulmasta kehittäviä tarkempia suunnitelmia.

 

Nuorisopuisto_Ideat kiertoon
Nuorisopuistoryhmän ideataulu kierrätyksen jälkeen. Kuva JR.

Ryhmä 1: Nuorisopuisto

Nuorten mielestä Kirkkonummen keskustassa on vain sellaisia puistoja, joissa on pikkulasten leikkivälineitä tai sellaisia, joissa on yksittäisiä penkkejä siellä täällä. Nuorilla ei ole kokoontumispaikkaa! Puisto-ryhmä ideoi erityisesti nuorille tarkoitetun puiston Munkinmäen metsäiselle kukkulalle.

Nuorisopuiston sijoituspaikaksi valittu Munkinmäki. Kuva JR.
Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4
  • Vaihe 5

HAVAINTOJA TONTILLA

Havainnointiretkellä kartoitettiin ja dokumentoitiin Munkinmäen hyviä ja huonoja puolia. Samalla pohdittiin, minne erilaisia toimintoja olisi mahdollista sijoittaa. Löytyykö mäeltä tasaista paikkaa pelikentälle? Miten liikenteen melu vaikuttaa paikan käyttökelpoisuuteen? Mikä on säilyttämisen arvoista?

IDEOINTIA KARTALLE

Puiston suunnittelu aloitettiin sijoittamalla ideoidut toiminnot ja niiden väliset reitit kartalle tarkoituksenmukaisiin kohtiin. Tasaisin ja käyttökelpoisin alue oli nuorten mielestä mäen meluisimmalla puolella. Se päätettiin reunustaa meluaidalla. Mitä muuta tarvitaan viihtyisän nuorisopuiston luomiseen? Maiseman suunnittelua esittelevistä lehdistä ryhmä sai idean puiston valaisemisesta.

Aineistolinkkejä

Munkinmäen maastokartta
Urbaania asumista Munkinmäelle -diplomityö

VALAISTUSSUUNNITELMIA

Puiston valaistusta suunniteltiin aluksi kokeilemalla valaisimien sijoittelua karttapohjalle. Missä valoa tarvitaan eniten? Tarvitaanko myös hämärämpiä kohtia? Kuinka paljon valaisimia tarvitaan? Mikä on tarkoituksenmukaista? Millaista tunnelmaa tavoitellaan? Suunnittelua jatkettiin luonnostelemalla vaihtoehtoisia valaistusmalleja valokuvaprintille kollaasitekniikalla.

MAASTOMALLI 1:500

Maastomalli tehtiin korkeuskäyrien mukaan leikatuista pahvilevyistä. Pahvin paksuus valittiin mittakaavan mukaan. Mallin rakentaminen muistutti vielä tontin korkeuseroista. Toimintojen ja reittien sijoittelu tarkistettiin ja korjattiin tarvittaessa. Suunniteltu kioski ja meluaita tehtiin muovailuvahasta sekä puu- ja pensasryhmät cocktail-tikuista ja rypistetystä paperista.

VALOMAALAUKSIA

Lopuksi valaistusteeman käsittelyä jatkettiin tutkimalla valmista pienoismallia pimiössä. Malliin luotiin erilaisia tunnelmia värivaloja sekä pienesineiden tuottamia varjoja ja heijastuksia hyödyntäen. Onnistuneimmat tunnelmat dokumentoitiin valokuvaamalla. Jalustan käyttö ja pitkä valotusaika takasivat onnistuneet kuvat.

 

Karttojen äärellä syntyi suunnitelma, jonka yhtenä lähtökohtana oli alueen luonnon ja huvilan raunioiden säilyttäminen koskemattomina. Kukkulan tasanteilta löytyi kuitenkin tilaa myös pelikentälle, kioskille ja oleskelulle. Maahan upotettua skeittiramppiakin harkittiin. Mopoilla kulkevat huomioitiin kukkulan ja rautatien väliin sijoitettavalla mopoparkilla ja oleskelualuetta rajattiin liikenteen melua vastaan muurilla, joka voisi toimia myös graffitiseinänä.

Maastomallia tehdessään ryhmä alkoi pohtia puiston valaistusta ja teki erilaisia valaistusuunnitelmia kollaasitekniikalla ja valomaalauksina. Liikenneväylien solmukohdassa sijaitseva, valaistu Munkinmäki voisi nuorten mukaan tulevaisuudessa toimia Kirkkonummen maamerkkinä eri suunnista ja eri liikennevälinein lähestyville matkaajille.

Mielipidekartta Munkinmaki
Nuorisopuiston ideat koostekartalla. Kartta Nea Ilmevalta.
Kuva Nuorisopuisto-ryhma.
Maastomalli tunnelmavalaistuksessa. Malli ja kuva Nuorisopuisto-ryhmä.

 

Ryhmä 2: Nuorisokahvila

Nuorten mukaan Kirkkonummen nuorisotalot ovat auki vain muutaman tunnin kerran viikossa eikä keskustassa ole ollenkaan sisätilaa, jossa he voisivat kokoontua vapaa-aikanaan. Nuoret ehdottivat tulevaksi kokoontumistilakseen pitkään tyhjillään ollutta liikehuoneistoa.

Nuorisokahvila_Paikka
Pitkään tyhjillään ollut liikehuoneisto Kirkkonummen keskustassa. Kuva JR.
Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4
  • Vaihe 5

POHJAPIIRROSLUONNOKSIA

Yhteisen ideointivaiheen jälkeen nuoret luonnostelivat yksilötöina pohjapiirroksia unelmiensa nuorisotalosta. Piirrokset tehtiin huopakynällä läpikuultavalle paperille todellista pohjapiirrosta hyödyntäen. Mitä tilassa tehdään? Miten toiminnot tilaan sijoittuvat? Minkälaisia kalusteita tarvitaan?

KOHDEVIERAILU

Retki tyhjillään olevaan toimistotilaan, suunnittelukohteeseen, antoi nuorille mahdollisuuden tarkastella pohjapiirroksen ja tilan yhteyttä sekä mittailla ja arvioida tilaa kehollisesti. Mitä kaikkea tilaan mahtuu? Mihin tarvitaan luonnonvaloa? Mitä voidaan sijoittaa hämärämpiin nurkkauksiin?

TUNNELMA-ANALYYSI

Suunnittelua jatkettiin analysoimalla erilaisten verkosta poimittujen kahvila- ja nuorisotilakuvien tunnelmia. Mitkä kohteet miellyttävät ja mitkä eivät? Miksi? Miten väri ja valo vaikuttavat tilaan? Miellyttääkö rennon rempseä vai tiukan asiallinen sisustus, upouudet vai kenties kierrätysmateriaaleista kootut kalusteet?

TILAVARAUKSIA

Mitä toimintoja tilaan kaivataan? Miten ne sijoittuvat paikkaan? Erilaisia toimintojen sijoitusvaihtoehtoja kokeiltiin eri muotoisilla ja kokoisilla väripapereilla 1:50 pienoimalliin. Paras vaihtoehto valittiin sisustussuunnitelman pohjaksi.

SISUSTUSSUUNNITELMA

Lopullinen sisustussuunnitelma materiaali- ja värivalintoineen sekä kalusteineen tehtiin pienoismalliin.

 

Nuorisokahvila-ryhmä lähti kehittämään eteenpäin ajatusta omasta tilasta omilla ehdoilla. Kun ryhmän omat ideat ja koko luokan kommentit oli koottu yhdelle paperille, sai jokainen esittää oman visionsa tulevasta nuorisokahvilasta pohjapiirrosluonnoksena. Havainnointiretki paikan päälle loi yhteyden pohjapiirroksen ja todellisen tilan välille, mikä helpotti suunnitteluprosessia. Nuorten esittämät tilavaraukset koottiin näyttelyä varten havainnointiretkellä paikan päältä löytyneeseen pohjapiirrokseen.

Millainen sitten olisi hyvä nuorisotila? Esimerkkikuvien avulla päästiin vertailemaan erilaisten tilojentunnelmia. Mitä omalta tilalta toivotaan, mitä halutaan välttää? Esivalmisteltua 1:50 pienoismallia täydentämällä syntyi suunnitelma värikkäästä, rennosta ja toiminnallisesta tilasta, jossa voisi pelata biljardia sekä erilaisia virtuaalisia ja elektronisia pelejä, tai vaikka vain istuskella rauhassa pehmeillä sohvilla ja säkkituoleilla. Kahvilan puolella myytäisiin edullisia virvokkeita ja pientä purtavaa.

Nuorisokahvila_Toimintojen sijoittelu
Kooste tilavarauksista pohjapiirrokseen: Nea Ilmevalta.
Nuorisokahvila_Malli
Sisustussuunnitelma pienoismalliin: Nuorisokahvila-ryhmä.

Ryhmä 3: Istuskelupaikka

Kirkkoharjun koulu ja sen piha ovat nuorten arkiympäristöä, jonka moni kokee nykyisellään ankeaksi. Nuoret kaipaavat viihtyisää ja värikästä ympäristöä sekä lisää paitsi toiminnallisuutta ja virikkeitä myös istuskeluun ja kokoontumiseen sopivia paikkoja.

Istuskelu_Koulun piha
Kirkkoharjun koulun piha. Kuva JR.
Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4
  • Vaihe 5

ISTUSKELUPAIKKA-ANALYYSI

Penkin suunnitteluun valmistauduttiin tutkimalla koulun pihaa mukavan yhdessäolon näkökulmasta. Millaisia mahdollisuuksia piha tarjoaa istuskeluun? Mistä löytyvät parhaat istuskelupaikat? Mitkä seikat vaikuttavat valintaan? Valo, lämpö, oma rauha? Parhaat paikat merkattiin kartalle.

IHMISEN MITAT JA ERGONOMIA

Penkin suunnittelu aloitettiin tutkimalla ihmisen mittasuhteita ja istuinten ergonomiaa? Oman luokan tuoleista tehtiin erilaisia muodostelmia, joiden avulla kokeiltiin miten lähellä vierekkäin tai vastakkain on miellyttävää ja mahdollista istua? Samalla hahmoteltiin penkin muotoa ja kokoa 1:1 mittakaavassa.

IDEOIDEN KEHITTELYÄ 3D

Penkki-ideoiden kehittelyä jatkettiin 1:10 pahvimalleja rakentamalla. Keskustellen ja eri vaihtoehtojen parhaita puolia yhdistellen syntyi lopulta suunnitelma ameebamaisesta, tilanteen mukaan muuntuvasta penkistä. Lopullinen suunnitelma toteutettiin mittatarkkana 1:5 vanerimallina ja värityssuunnitelmana.

PENKKI 1:1

1:1 penkki koottiin työpajaa ohjanneen arkkitehti-kirvesmiehen esivalmistelemista osista ja maalattiin värityssuunnitelman mukaan. Penkki olisi ollut mahdollista toteuttaa myös ohjattuna ryhmätyönä teknisen käsityön tunneilla. Tässä projektissa käsityö ei valitettavasti ollut osallisena.

UUSI ISTUSKELUPAIKKA

Toukokuun alussa penkki siirrettiin yhteisvoimin Kirkkonummen kunnantalolle, osaksi koko prosessista kertovaa näyttelyä. Seuraavana syksynä penkille löytyi sijoituspaikka ruokalan aulasta, johon se jäi odottamaan kevättä ja pihalle siirtoa.

 

Penkki-ryhmä pohti ensin istuskelua yleensä, etsi sitten koulun pihan parhaita istuskelupaikkoja ja suunnitteli lopulta koulun pihalle sijoitettavan, porukalla istuttavan penkin. Prosessin aikana tutkittiin istuvan ihmisen mittasuhteita ja etsittiin samalla penkille sopivia mittoja. Erilaisia muotoja ja rakenteita testattiin tekemällä pienoismalleja eri mittakaavoissa.

Suunnitelmat nivoutuivat toisiinsa ja tarkentuivat lopulta mittatarkkaan 1:5 pienoismalliin, jonka avulla oli helppo rakentaa penkin prototyyppi myös 1:1 mittakaavassa. Ohjaajan esivalmistelemista elementeistä koottiin yhdessä valmis penkki, joka maalattiin ryhmän tekemän värityssuunnitelman mukaan.

Istuskelu_Piha ja mittasuhteet
Piha-analyysin koostekartta: Nea Ilmevalta. Penkin mittasuhdetutkielma: Istuskelupaikka-ryhmä.
Istuskelu_Penkki
Valmis penkki ensimmäistä kertaa pihalla. Kuva JR:

 

Ryhmä 4: Mopoilu

Moni kirkkonummelainen nuori kulkee kodin ja koulun väliä mopolla. Se on nopein tapa päästä kouluun ja sieltä pois. Mopoilu kiinnosti myös kaavoittajia, jotka pyysivät nuoria laatimaan mopoliikenteen ongelmista ja mahdollisuuksista mopokaavan. Mopoilu-ryhmän mielestä reitit olivat hyviä ja parkkipaikat riittäviä – ongelmia ei siis ollut eikä kaavaa siksi tarvittu. Kaavan laatimisen sijaan ryhmä päätyi tutkimaan mopoilukulttuuria taiteen keinoin.

Koulun mopoparkki
Mopoparkki koulunkyljessä. Kuvankaappaus Google Street View.
Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4
  • Vaihe 5

KESKUSTELU MOPOILUSTA

Mopoilu-ryhmän työskentely käynnistyi keskustelulla mopoilijoiden päivittäisistä reiteistä, vaaran paikoista, olemassa olevista ja tarvittavista mopoparkeista sekä parhaista ja puuttuvista yhteyksistä.

KEHITTÄMISIDEOITA

Mikä tekisi mopoiluympäristöstä entistä toimivamman ja hohdokkaamman? Näkökulman vaihtaminen arjen ympäristön arvioinnista unelmointiin innosti nuoria esittelemään mopoiluun liittyviä toiveita ja unelmia vapaavalintaisilla tekniikoilla luonnostellen.

LIIKENNEMERKKI

Pohdiskeltuaan mopoilun problematiikkaa ja tutkittuun mopojen muotokieltä nuoret suunnittelivat uudenlaisia, mopoilua ohjaavia tai mopoilukulttuuria ilmentäviä liikennemerkkejä. Merkkien viestit maalattiin sprey-maaleilla vanerialustoille itse tehtyjä sabluunoita hyödyntäen.

MERKIT OIKEAAN YMPÄRISTÖÖN

Ryhmä testasi tekemiään merkkejä oikeaan liikenneympäristöön. Niitä kiinnitettiin olemassa olevien liikennemerkkien rinnalle tai paikkoihin, joissa niille olisi tarvetta. Erilaiset tilanteet dokumentoitiin valokuvaamalla. Valokuvia tarkasteltaessa pohdittiin, olivatko merkkien viestit ymmärrettäviä myös muille?

VALOMAALAUKSIA

Prosessi päättyi pysäköintihallissa tehtyihin valomaalauksiin. Ajatuksena oli toteuttaa ne jossakin turvallisessa paikassa mopojen liikettä ja valoja hyödyntäen. Valaistusolosuhteiden takia jouduttiin tyytymään liikkuvaan taskulampun valoon. Lisäksi ryhmä toteutti pienoismallina aiemmin luonnostelemansa unelman moporampista ja kuvasi sen pimiössä valomaalaustekniikoita hyödyntäen.

 

Liikennemerkit koettiin luontevaksi tavaksi tehdä kulttuuria näkyväksi kaupunkitilassa. Liikennemerkit spray-maalattiin vanerille sabluuna-tekniikalla. Kuva-aiheet valikoituivat mopojen yksityiskohdista ja merkeistä. Valmiit liikennemerkit kiinnitettiin nippusiteillä lyhtypylväisiin kuvausta varten. Pimeämmissä olosuhteissa valomaalaukset olisi voitu toteuttaa isommassa mittakaavassa mopokoreografioina, mopojen liikettä ja ajovaloja hyödyntäen.

DSC_0019     IMG_4450

IMG_4445     IMG_4433 kopio

Maisema lähtökohtana maantiedossa

Kivikauden maisemasta kunnan keskustan tiivistämiseen

Maantiedon kolmen kaksoistunnin aikana tutustuttiin ensin Uudenmaan ja Kirkkonummen maiseman muotoutumisen historiaan kivikaudelta tähän päivään yhdessä asiantuntijavieraiden kanssa. Maisema-arkkitehdin vetämällä kävelykierroksella luonnon ja rakennetun ympäristön muodostamaa kokonaisuutta tarkasteltiin muinaisten rantaviivojen tuntumasta, keskustan korkeimmilta kohdilta. Nuorten aloitteesta keskustelun aiheeksi nousi keskustan rakentaminen kaupunkimaisemmaksi. Karttojen ja keskustan pienoismallin äärellä kommentoitiin rakennetun ympäristön nykytilaa ja pohdittiin vaihtoehtoja sen tiivistämiseksi.

Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3
  • Vaihe 4

MAISEMAN MUOTOUTUMISESTA

Uudenmaan ja Kirkkonummen maiseman muotoutumisen historiaan jääkaudelta nykypäivään perehdyttiin maisema-arkkitehdin alustuksen sekä siihen nivoutuvan kartta-aineiston avulla.

Aineistolinkit

Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt
Kirkkonummen maannousukartat

MAISEMAKÄVELY

Jääkautisia rantaviivoja ja maanousua tarkasteltiin myös keskustan korkeimmille paikoille suuntaavalla, opastetulla maisemakävelyllä. Millaiselta maisema on mahtanut näyttää ilman rakennuksia ja osittain veden peittämänä? Pitäisikö korkeimmat kukkulat rakentaa vai säilyttää luonnontilaisina?

Aneistolinkit

Kirkkonummen keskustan maannousukartat
Kirkkonummen keskustan maaperäkartta

KOMMENTIT KARTALLE

Kävelykierroksen jälkeen keskustan aluetta arvoitiin pienryhmissä karttojen äärellä.  Oppilaiden mielipiteitä ja kehitysehdotuksia kerättiin post-it lapuilla suoraan yhteiselle kartapohjalle. Kukin ryhmä esitteli tärkeimmät näkökulmansa muulle ryhmälle. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi tiivistäminen.

Aineistolinkit

Kirkkonummen keskustan karttapohja

TIIVISTÄMISSUUNNITELMIA

Asiantuntija-vieras kertoi alustuksellaan rakennetun ympäristön tiivistämisestä ja sen vaikutuksista. Työskentelyä jatkettiin suunnittelemalla keskusta-alueen tiiviimpää tulevaisuutta. Jäykälle alustalle kiinnitetyn ilmakuvan päälle oli tehty valmiiksi olemassa olevat talot mustasta kapalevysta. Oppilaat saivat pienryhmissä kokeilla tiivistämistä valkoisesta kapasta tehdyillä rakennusmassoilla. Vanhaa sai tarvittaessa myös purkaa.

Tiiviimpi keskusta

Aineistolinkit

Kirkkonummen keskustan ilmakuva

 

IMG_0700
Kirkkonummen keskustan ilmakuvan päälle tehty mallipohja tiivistämissuunnitelmia varten. Kuva JR.

Vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskuntaopissa

Kaavoituksen tasoista kannanottoihin

Yhteiskuntaopin kahden kaksoistunnin prosessissa kuultiin asiantuntijaluento kaavoituksen ja sitä koskevan päätöksenteon käytännöistä. Kehittämiskohteena tarkasteltiin Kirkkotoria, jonka tulevaisuus oli ajankohtainen keskustelunaihe niin kuntalaisten kuin päättäjien keskuudessa. Torin hyvien ja huonojen puolien kartoittamisen lisäksi ideoita ympäristön parantamiseksi esitettiin sekä sanallisesti että torilla 1:1 toteutettujen Hetkellisten tilan valtausren avulla. Torille kaivattiin lähinnä elämää, pienimuotoisia palveluita ja viihtyisiä oleskelupaikkoja.

Kirkkotori. Kuva JR.
Kirkkotori. Kuva JR.
Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3

KAAVOITUKSESTA

Prosessi käynnistyi kaavoittaja-vieraan luennolla. Mitä on kaavoitus? Mistä asioista eri kaavan tasoilla päätetään? Kuka päättää ja miten päätös vaikuttaa? Esityksen jälkeen keskusteltiin keskustan kaavoitustilanteesta maantiedon ryhmästä lainatun pienoismallin äärellä..

Lisätietoa: Kaavoitus- ja päätöksentekoprosessi.

LÄHIYMPÄRISTÖN ARVIOINTI

Plussat, miinukset ja ehdotukset -kävelyllä oppilaat arvioivat pienryhmissä torin ympäristöä. Ajatukset koottiin yhteen yhteiselle kartalle. Apuna arviointikävelyllä oli sekä torialueen asemapiirroksia että ilmakuvia. Kartat tulostettiin Kirkkonummen karttapalvelun internet-sivuilta.

SUUNNITTELUA JA TILANVALTAUKSIA 1:1

Oppilaat tekivät 1:1 rakennelmia torilla ideoiden tilan elävöittämistä. Mikä huokuttelisi nuoria viettämään aikaa torilla? Mikä olisi keskeisin parannettava paikka? Rakennusmateriaaleina käytetiin mm. pressuja, köysiä ja teippiä. Väliaikaisrakennelmat dokumentoitiin esittelyineen videolle.

 

Torialueen arviointikartta. Kuva JR.
Torialueen arviointikartta. Kuva JR.
Tilan rajauksia ja ideointia 1:1. Kuva JR.
Tilan rajauksia ja ideointia 1:1. Kuva JR.
[divide]

Medianäkyvyyttä äidinkielessä

Videomainoksia, väittelyitä ja mielipidekirjoituksia

Äidinkielen viiden kaksoistunnin prosessi aloitettiin tekemällä fiktiivisiä videomainoksia Kirkkonummesta vuonna 2050. Huumoripitoinen avaus viritti pohtimaan kunnan keskustan tulevaisuutta myös vakavammin ja valmistelemaan väittelyitä ajankohtaisista aiheista: Kirkkotorin uudistaminen, koulukeskuksen siirtäminen, vanhojen rakennusten käyttö, korkeiden rakennusten rakentaminen, käytännöllisyys keskustan suunnittelussa sekä kulttuuritalon rakentaminen nuorten ehdoilla. Tietoa koottiin sekä kirjallisista lähteistä että haastattelemalla. Väittelyt järjestettiin kunnantalon valtuustosalissa. Lopuksi laadittiin vielä mielipidekirjoituksia.

Prosessin vaiheet ja aineistot
  • Vaihe 1
  • Vaihe 2
  • Vaihe 3

KIRKKONUMMI 2050 -VIDEOMAINOS

ÄIdinkielen tunneilla prosessi käynnistyi tulevaisuuden Kirkkonummea mainostavilla videoilla, jotka toteutettiin pienryhmissä. Miltä houkutteleva ja uudistunut kuntakeskus näyttää? Mitä ihmiset arvostavat omassa kunnassaan? Miksi sinne kannattaisi muidenkin muutaa?

VÄITTELY

Väittelyitä varten ryhmä etsi Kirkkonummen kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kannalta ajankohtaisia aihaita paikallislehtiä selailemalla sekä kuntalaisia ja virkamiehiä haastattelemalla. Väittelyitä valmisteltiin pareittain. Ennakkoasetelmana oli, että toinen argumentoi asian puolesta ja toinen vastaan. Väittelytilaisuus järjestettiin kunnantalon auditoriossa.

MIELIPIDEKIRJOITUS

Nuoret jatkoivat ajankohtaisten aiheiden käsittelyä ottamalla kantaa ja tekemällä kukin mielipidekirjoituksen valitsemastaan aiheesta.