Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Näkymä Helsinginkadulta pohjoiseen kohti suunnitelmassa esitettyjä Helsingintoria, Brahentoria ja uusia rakennuksia.

Arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki tutkii kaupunkitilaa

Taiteilijaprofessori, arkkitehti SAFA Juha Ilonen (s. 1959) on edennyt Helsinki-tutkielmissaan jo neljänteen ulottuvuuteen. Vuonna 2014 alkanut 10-vuotinen taiteilija-apuraha on tehnyt mahdolliseksi tehdä riippumatonta ja omaehtoista tutkimustyötä asioista, jotka ovat rakennustaiteellisesti kiinnostavia, eivätkä niinkään ′wau′ tai ′pop′. Ilosen uusin hanke – arkkitehtoninen tutkimusprojekti Neljäs Helsinki – tutkii kaupunkitilaa ja ottaa ensimmäiseksi käsittelyynsä Brahenkentän kulmauksen Helsinginkadun mutkassa Helsingin Kalliossa.

Kohteena kaupunkitila

Ilonen on kuljeskelija, havaitsija, tutkiskelija ja havainnollistaja. Hän katsoo ja näyttää uusia tapoja hahmottaa vanha tuttu rakennus, synkkä umpikortteli, kadunkulman ei-kenenkään-maa. Valokuvateos Toinen Helsinki – kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri (Rakennustieto 1996 / AtlasArt 2014) vei meidät pääkaupungin kätkettyjen sisäpihojen salattuihin maailmoihin. Rakennushistoriallinen tutkimusretki Kolmas Helsinki – kerroksia arjen arkkitehtuurissa (AtlasArt 2013) kuori tuttujen helsinkiläisrakennusten kasvoista esiin vaiheita ja kerrostumia, joita ohikulkija ei ollut huomannut niissä olevankaan. Rakentamisen ruusu -tunnustuksella palkittu Olohuone Helsinki -sivusto (2007) näytti, mitä kaikkea Helsingin kadunkulmien ja joutomaiden hukkatiloista voisikaan saada aikaiseksi.

Neljäs Helsinki -projektissaan Juha Ilonen kohdistaa huomionsa vain ja ainoastaan kaupunkitilaan. ″Neljäs Helsinki on vaatinut paljon suunnittelua, olen miettinyt ja piirtänyt  julkisivuja, pohjapiirroksia ja leikkauksia. Kaupungin tiivistyminen on tullut ikään kuin kaupan päälle. Olen työskennellyt paikan ehdoilla, uutta kerrosalaa on muodostunut sen verran kuin paikkaan kauniisti mahtuu.″ Brahenkentän kulmaus valikoitui ensimmäiseksi julkaistuksi kohteeksi, koska paikassa on hänen mukaansa niin paljon potentiaalia. ″Olen kuljeskellut ympäri kaupunkia jo yli 30 vuotta. Paikat, jotka ovat jääneet häiritsemään, ovat jääneet alitajuntaan″, hän kertoo hankkeen taustoista.

Lähdemateriaalinaan Ilonen käyttää omien havaintojensa lisäksi karttoja ja ilmakuvia. Historiallisen taustaselvityksen osalta Neljäs Helsinki -projektin Brahen aukiot -suunnitelma pohjautuu Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelu -osastolla nykyisin työskentelevän yliarkkitehti Pekka Lehtosen diplomityöhön ”Helsinginkadun Bulevardi: Asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö” (Teknillinen korkeakoulu, 2003).

Kansalaisaloite: osallistuvaa suunnittelua suunnittelemalla

Brahen aukiot -suunnitelma ehdottaa nykyasussaan tilallisesti löysään, mutta sekä näkymäakseleiltaan että liikenteellisesti keskeiseen risteyskohtaan vanhojen puiden ja sopusuhtaisten 6-kerroksisten rakennusten reunustamaa tilasarjaa. ″Helsinginkadun mutka oli jo Gustaf Nyströmin johdolla laaditussa asemakaavassa vuodelta 1901. Kadun päätepisteeksi suunniteltiin merkittävää julkista rakennusta. Kaikille Nyströmin kaavailemille julkisten rakennusten paikoille ei kuitenkaan sitten löytynyt sitä ′oopperaa′″, Ilonen kertoo.

Kovalla käytöllä oleva Brahen urheilukenttä saa Ilosen käsissä uuden huoltorakennuksen uljaana kohoavan Aleksis Kiven koulun juureen. Huoltorakennuksen katolle siirtyy nykyisin vankasti aidattu Kaarlenpuiston leikkipuisto. Kaupunkitilalliseen avainkohtaan asettuu Kallion harjakorkeuksien mukainen 10-kerroksinen kiintopiste. Helsinginkatua itään katsottaessa siintää Hämeentien Kurvin ″Kansa-talo″, lännessä näkyy Olympiastadion, kohti etelää piirtyy Kallion kirkon kautta aina Tähtitorninmäen kautta Kaivopuiston rantaan ulottuva Unioninkadun akseli.

Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Tutkielma kaupunkirakenteesta.
Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Asemapiirros.

Vaikka Ilonen työskentelee paineitta, hän pitää ehdotustaan hyvinkin realistisena: ″On paradoksi, että rakentamalla lisää voi saada lisää tilaa. Pelkät torit olisivat pilvilinnoja, mutta nämä kaksi ihanaa toria saisivat rahoituksen joko kaupungin itse tuottamien asuntojen tai rakennusoikeuden myynnistä″.

Neljäs Helsinki -hankkeen seuraavaa suunnittelukohdetta Ilonen ei ole vielä päättänyt, eikä halua ennenaikaisella julkisuudella vaarantaa työrauhaansa. Suunnitelmien kokonaismääräkin on vielä avoin. ″Työtavalleni on aivan oleellista, että pystyn tekemään tätä ilman aikatauluja ja ilman, että koen tämän suunnittelutoimeksiannoksi. Tämä on osallistuvaa suunnittelua sillä tavalla, että osallistun suunnittelemalla″, hän perustelee työtapojaan. Facebookissa toimiva Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on kutsunut Ilosen puhumaan kuukausittaiseen tapaamiseensa, mutta muuten Ilonen aikoo seurata sivusta ideoidensa vastaanottoa: ″Keskustelu saa velloa villinä, kunnes joku toivottavasti ryhtyy ajamaan hanketta eteenpäin″.

Lisätietoa Juha Ilosesta ja Neljäs Helsinki -suunnitelmasta: www.juhailonen.fi. Neljäs Helsinki -suunnitelma on kokonaisuudessaan ladattavissa verkkosivuilta pdf-muodossa.

Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Näkymä uudelle Brahentorille Helsinginkadulta. Uusien rakennusten alin kerros varataan julkisille tiloille, ravintoloille, kahviloille ja myymälöille, toinen kerros toimistotiloille. Ylemmät kerrokset ovat asuntoja.
Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Uudisrakennuksen pohjakerroksen kahvilatilat muodostavat portin vasemmalla näkyvälle Brahenkentälle.
Kuva arkkitehti Juha Ilosen Neljäs Helsinki -suunnitelmasta.
Juha Ilonen, Neljäs Helsinki, 2015. Leikkauksia.

Teksti ja haastattelu: Anni Vartola.