Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan tilat tarjosivat tutkimuspäiville kodikkaat ja toimivat puitteet.

Monitieteistä tutkimustietoa hyvinvoinnista: Arkkitehtuurin tutkimuspäivät Oulussa

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta kokosi lokakuisen lumimyräkän kiusaamaan Ouluun pienen, mutta motivoituneen tutkijajoukon jakamaan uusinta tutkimustietoa arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Jo kuudetta kertaa järjestetyt valtakunnalliset arkkitehtuurin tutkimuspäivät juhlistivat tyylikkäästi Oulun koulun 55. toimintavuotta. Samalla päivittyi käsitys rakennus- ja kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksista hyvinvoinnin, onnellisuuden, terveyden ja viihtyvyyden avaintekijöinä.

Tutkijoiden puheenvuoroissa korostuivat monitieteisen lähestymistavan tarjoamat mahdollisuudet, paikallisten käyttäjien ja olosuhteiden tuntemus sekä pienten osatekijöiden merkitys. Etenkin tapaustutkimukset townhouse-talotyypin asukaskokemuksista, vanhainkodin sisäpiharatkaisujen merkityksestä sekä esteettömyyskäsitysten eroista Ruotsin ja Tanskan välillä olivat käytännönläheisyydessään erityisen antoisia.

Pääpuhujaksi kutsuttu professori Kristina L. Nilsson Luleån teknillisen yliopiston arkkitehtiosastolta tähdensi pohjoisten olosuhteiden erityisongelmaa. Kuinka luoda hyvää kaupunkiympäristöä, joka toimii moitteetta kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina? Suurin osa nykyisistä suunnitteluihanteista pohjautuu valoisiin, lämpimiin ja lumettomiin olosuhteisiin, Nilsson muistutti. Hänen johdollaan tehdyssä tutkimuksessa on löydetty paljon mahdollisuuksia parantaa pohjoisen ilmastovyöhykkeen olosuhteisiin sopivaa kaupunkiarkkitehtuuria esimerkiksi ympäristötaiteen, katujen kunnossapidon kehittämisen ja osallistavan suunnittelun avulla.

Monialaisen ymmärryksen vaatimus nousi tutkimuspäivien kenties tärkeimmäksi viestiksi. Iso-Britannian parhaimpiin arkkitehtikouluihin kuuluvassa Nottinghamin yliopistossa opettava, arkkitehtuurin teorian tutkijana kansainvälisesti tunnettu Jonathan Hale käsitteli luennossaan Materiality, Movement and Meaning: Architecture and the Embodied Mind teknologian mahdollisuuksia laajentaa kehollisen arkkitehtuurikokemuksen ulottuvuuksia. Yhä teknistyvämmäksi käyvään maailmaan ilahduttavan optimistisesti suhtautuva puhe ammensi etenkin Maurice Merleau-Pontyn, Bernard Stieglerin, Raymond Tallisin ja Tim Ingoldin ajattelusta.

Arkkitehtuurikasvatuksen historiasta puhunut Jaana Räsänen Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksesta ja tutkimuspäivien tieteellistä toimikuntaa johtanut yliopistonlehtori, TkT Aulikki Herneoja.
Arkkitehtuurikasvatuksen historiasta puhunut Jaana Räsänen Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksesta ja tutkimuspäivien tieteellistä toimikuntaa johtanut yliopistonlehtori, TkT Aulikki Herneoja.

Ubiikin teknologian ja kulttuuriantropologian näkökulmat korostuivat FT Tiina Suopajärven pääluennossa. Hän esitteli etnografian alaan kuuluvaa tutkimustaan ikääntyneiden kokemuksista kaupunkitilan käyttäjinä. Suopajärvi on käyttänyt tutkimusmenetelmänään arkisten asiointireittien kävelyä yhdessä seniorikansalaisen kanssa. Kiehtovaa tutkimusta esittelevä esitelmä antoi paljon uutta tietoa ikääntyneiden kaupunkilaisten asemasta arkkitehtuurin käyttäjinä. Suopajärvi tähdensi, kuinka ikääntymisessä on kyse sekä sosiokulttuurisesta ilmiöstä että kehollisen suorituskyvyn muutoksesta. Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu edistävät hyvinvointia, jos ikääntyneet nähdään aktiivisina kaupunkilaisina, joilla on omia erityistarpeita, mutta myös paljon kokemuksellista tietoa kaupunkiympäristön kehittämiseksi.

Askel arkkitehtuuripoliittiseen suuntaan otettiin tutkimuspäivät päättäneessä paneelikeskustelussa. Panelistit virittivät loppukaneetiksi entistä sallivampaa, avoimempaa ja osallistavampaa arkkitehtuuri-ihannetta, jossa arkkitehti asettaa itsensä ja työnsä alttiiksi koko lähiympäristöä koskevalle käyttäjäpalautteelle. Keskustelussa haettiin myös jonkinlaista uutta, ihmiskeskeistä suunnitteluasennetta rakennustaiteellisista lähtökohdista tehtävän arkkitehtuurin tilalle.

Tutkimuspäivät päättyivät paneelikeskusteluun. Vasemmalta prof. Kristina L. Nilsson (Luleån teknillisen yliopiston arkkitehtuuriosasto), dr. Johathan Hale (The University of Nottingham), kulttuuriantropologi, FT Tiina Suopajärvi Oulun yliopistosta sekä yliopistonlehtori, TkT Aulikki Herneoja Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta.
Tutkimuspäivät päättyivät paneelikeskusteluun. Vasemmalta prof. Kristina L. Nilsson (Luleån teknillisen yliopiston arkkitehtuuriosasto), Dr. Jonathan Hale (The University of Nottingham), kulttuuriantropologi, FT Tiina Suopajärvi Oulun yliopistosta sekä yliopistonlehtori, TkT Aulikki Herneoja Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta.

Hyvinvoinnin käsite on kuitenkin sisäänrakennettu arkkitehtuurin merkitykseen: arkkitehtuuri tähtää jo lähtökohtaisesti yhteiseen hyvään eli toimivampaan, kauniimpaan ja parempaan rakennettuun ympäristöön. Arkkitehtuurin keinoin edistettävän hyvinvoinnin esteenä ei siten ole arkkitehtuuri itsessään, sillä arkkitehtuuriin ei sisälly pahoinvointiin ja kärsimykseen tietoisesti tähtääviä ihanteita. Sen sijaan elinympäristössämme on aivan liikaa huonoa, epäonnistunutta rakentamista, jonka syntyä edesauttavat taidokasta arkkitehtuuria kampittava tietämättömyys, piittaamattomuus, pinnallisuus, kunnianhimottomuus ja lyhytnäköisen hyödyn tavoittelu.

Tässä valossa monella tavalla tutkimuspäivillä puhuneet tutkijat olisivat voineet kurottaa auttavan kätensä vielä kauemmas kohti käytännön suunnittelijoita. Tarvitsemme tutkitusti toimivia menetelmiä edistää hedelmällistä vuoropuhelua suunnittelun eri osapuolien välillä. Kaipaamme kipeästi tutkimustietoon perustuvia suunnitteluratkaisuja ja parempaa tutkimustiedon hyödyntämistä arkkitehtitoimistoissa ja kuntien suunnitteluosastoilla. Oulun arkkitehtuuritutkimuspäivät osoittivat, että sikäli kuin taloudellisen tulosvastuun ikeeseen valjastetut yliopistot kykenevät vielä vaalimaan vapaata ja riippumatonta opetus-, tutkimus- ja sivistystehtäväänsä, arkkitehtuuritutkimuksella on mitä keskeisin asema entistä paremman arkkitehtuurin määrittelijänä.

Arkkitehtuuritutkimuspäivien Proceedings-kokonaisuus on vapaasti saatavilla Open Journal Systems -alustalla osoitteessa ojs.tsv.fi/index.php/atut. Seuraavat valtakunnalliset tutkimuspäivät on määrä järjestää Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Espoossa vuonna 2015.

Arkkitehtuurin valtakunnalliset tutkimuspäivät järjestettiin otsikolla Designing and Planning for the Built Environment for Human Well-Being Oulussa 23–25.10.2014. Symposiumi oli samalla Nordisk Arkitekturforskning -verkoston vuosisymposiumi.

Arkkitehtuurin tiedekunnan erinomaiset tilat sijaitsevat aivan Oulun ydinkeskustassa.
Arkkitehtuurin tiedekunnan erinomaiset tilat sijaitsevat aivan Oulun ydinkeskustassa.