Kaiken maailman arkkitehtuurikasvatusta

Arkkitehtuurin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antava Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Osana juhlavuoden ohjelmaa järjestetty Creating the Future 2.0 -seminaari osoitti, että Arkki on toiminut esikuvana ja innoittajana suurelle joukolle arkkitehtuurikasvatuksen toimijoita eri puolilla maailmaa.

Lämminhenkisen seminaarin luennot ja työpajat esittelivät monenlaisia lähtökohtia ja lähestymistapoja, toimintamalleja ja menetelmiä, teoriaa ja käytäntöä. Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen erikoisasiantuntija Jaana Räsänen loi seminaarissa katsauksen valtakunnalliseen, alueellisiin ja paikallisiin arkkitehtuuripoliittisiin ohjelmiin arkkitehtuurikasvatuksen edistäjinä. Lue Jaana Räsäsen raportti seminaarin tuloksista.

Kaiken maailman arkkitehtuurikasvatusta – Rakennetaan yhdessä tulevaisuutta

Kansanedustaja (kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–14) Paavo Arhinmäki korosti avauspuheenvuorossaan arkkitehtuurikasvatuksen tärkeyttä. Hän nosti esiin vasta julkaistun lastenkulttuuripoliittisenohjelman, joka kiinnittää erityistä huomiota lasten päivittäisiin ympäristöihin. Meidän onkin syytä olla ylpeitä suomalaisesta taiteenperusopetusjärjestelmästä, arkkitehtuurikasvatuksen uraauurtavaa työtä tehneistä arkkitehtuuri- ja kuvataidekouluista, arkkitehtuurikasvatukselle mahdollisuuksia luovista arkkitehtuuri- ja kulttuuripoliittisista ohjelmista sekä arkkitehtuurikasvatuksen kaikkien ulottuville vievistä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteista. Ne muodostavat arkkitehtuurin ymmärryksen edistämiselle maailman laajuisesti ainutlaatuisen ja vahvan perustan. Toivottavasti pystymme myös jatkossa pitämään perustastamme kiinni samalla, kun otamme oppia ja uutta potkua kansainvälisistä tuulista.

Arkkitehtuuri viikoittaisena harrastuksena lasten ja nuorten arkkitehtuurikouluissa

Arkki on vuodesta toiseen etenevällä arkkitehtuurin perusopetuksella ja järjestämillään työpajoilla ja leireillä koskettanut vuosien varrella tuhansien lasten ja nuorten elämää. Rehtori Pihla Meskanen painottaa opetuksen lähtökohtina arkkitehtuurin moninaisuutta, omakohtaista kokemuksellisuutta, kolmiulotteista rakentelua, kaikkien aistien merkitystä havaitsemisessa sekä leikkimällä oppimista – tärkeintä on prosessi ja onnistumisen kokemus!

Viron arkkitehtuurikeskuksen vuodesta 2011 ylläpitämä Arhitektuuri huvikool on yksi uusimmista kouluista, jonne lapset ja nuoret voivat kokoontua viikoittaisen harrastuksen pariin. Kadri Klementi ja Kaire Nõmm kertoivat tilan tutkimisen ja tilallisen ajattelun kehittämisen olevan opetuksen keskiössä. Luonnostelun, suunnittelun, rakentelun, luentojen ja keskustelun lisäksi tiloja tutkitaan ottamalla niitä väliaikaisesti haltuun kaupunkitilassa – luomalla niihin henkilökohtaista suhdetta.

Arkkitehtuurikasvattajien verkosto kansallisena vaikuttajana

Itävallassa arkkitehtuurikasvatusta toteutetaan aktiivisten alueellisten toimijoiden verkostona. Yhteisten aloitteiden, hankkeiden ja verkkosivujen myötä alueellinen työ saa myös kansallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Architekturstiftung Österreich -säätiön johtaja Barbara Feller ja KUNSCHTschule -taidekoulun rehtori Monika Abendstein nostavat hankkeista esiin muun muassa Technik Bewegt -viikon, joka herättelee nuorten kiinnostusta teknisiin aloihin kuten arkkitehtuuriin ja Archi & Turi -kirjasarjan, jonka tarinoiden ja tehtävien avulla arkkitehtuuria tehdään tutuksi esikouluikäisille.

Kuinka suuri on puu? András Csehin työpaja. Valokuva: András Cseh.
Kuinka suuri on puu? András Csehin työpaja. Valokuva: András Cseh.

Britanniassa arkkitehtuurikasvatuksella luodaan edellytyksiä lasten ja arkkitehtien vuorovaikutukselle. Tohtori Rosie Parnell Sheffieldin yliopistosta on tutkinut vuorovaikutusta niin osallistuvien lasten ja suunnittelijoiden kuin prosessinkulun ja oppimisen näkökulmista. Tuloksia kootaan parhaillaan opettajille ja arkkitehdeille tarkoitettuun Designing with Children -käsikirjaan, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Samanniminen tietopankki esittelee jo nyt toteutuneita suunnitteluprosesseja ja niiden tuloksia verkossa.

Hanneke Scott van Welin johtama arkkitehtuuritoimisto Glasgowssa on erikoistunut kehittämään työpajoja ja työkaluja, joiden tavoitteena on leikinomaisesti edesauttaa ihmistä luomaan vuorovaikutteinen suhde rakennetun ympäristön tiloihin ja paikkoihin sekä helpottaa osallistumista niiden suunnitteluun. Erityisenä kehittämiskohteena ovat 1:1 rakentelupalikat ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Tutkimusta ja tuotekehittelyä – toimintamalleja ja apuvälineitä yhdessä suunnitteluun

Vuorovaikutteinen suunnittelu ja osallistumismenetelmät kiinnostavat myös Suomessa. Kolmen yliopiston Tekes-rahoitteisessa InnoSchool -tutkimuksessa kehitettiin tulevaisuuden koulua arkkitehtuurin, kasvatustieteen, liiketaloustieteen ja mediakasvatuksen näkökulmista. Hanke eteni pilottikohteissa tutkijoiden, oppilaiden, opettajien ja eri verkostojen toimintana yhteiskehittämisen menetelmiä käyttäen. Tohtori Helena Teräväisen mukaan loppuraportin kymmenen teesiä kiteyttävät koulun muutoksen ja aseman ns. välittäjänä mutta jättävät edelleen avoimeksi oppimisen suhteen tilan arkkitehtuuriin: ”Tulevaisuuden luokka voi sijaita missä tahansa”.

Sini Meskanen teki arkkitehdin diplomityönsä InnoSchool -hankkeessa. Tulevaisuuden koulu lasten silmin tutki lasten ja nuorten visioita ja unelmia oppimisen tiloista ja paikoista. Osallistavissa arkkitehtuurityöpajoissa edettiin pienistä henkilökohtaisista tiloista luokkiin ja yhteisiin tiloihin, kohtaamispaikkoihin ja rakennuksen ulkopuolellekin. Lopputuloksena työ esitteli tulevaisuuden koulun viisi typologiaa.

Yhteistä kieltä etsimässä

Unkarilainen tutkija András Cseh oli huolissaan arkkitehtien ja asiakkaiden yhteisen kielen puutteesta. Käynnistämässään Pre Architectura -tutkimusohjelmassa hän on lähtenyt etsimään ratkaisua ongelmaan järjestämällä yhteisiä työpajoja arkkitehtuurin opiskelijoille ja koululaisille. Vuorovaikutus antaa mahdollisuuden harjoitella keskustelua arkkitehtuurista yhteisesti ymmärrettävällä kielellä.

Tutkija Junko Taguchi on ollut luomassa Tokiossa kolme vuotta toimineen yksityisen Ito Juku -arkkitehtuurikoulun opetusohjelmaa yhdessä koulun opettajien kanssa. Yksi heistä on koulua ylläpitävän taustayhteisön puheenjohtaja, arkkitehti Toyo Ito. Maailmankuulu arkkitehtikin kantaa vastuuta lasten ja nuorten arkkitehtuurin ymmärryksen edistämisestä! Koulu tarjoaa yläkoululaisille 20 päivän opintokokonaisuuksia, jotka muodostuvat luennoista, kaupunkiympäristön tutkimisesta, suunnittelutyöpajoista sekä ideoiden ja suunnitelmien esittelystä. Syyslukukauden teemana on Talo ja kevätlukukauden Kaupunki.

Norjalaisen Alf Howlidin mukaan parasta on sukeltaa suoraan arkkitehtuuriin. Rakentamalla kolmiulotteisia rakennelmia esimerkiksi puukepeistä, esivalmistetuista liitoselementeistä ja kankaista tai vaahtomuovielementeistä 1:1 mittakaavassa voidaan demonstroida arkkitehtuurin rakenteellisia näkökulmia. Työpajassa tasapaino- ja kestävyysharjoitukset nivoutuvat oivallisesti arkkitehtuurin historiaan, joka käydään läpi pyramideista nykyarkkitehtuuriin seitsemällä askeleella. Oman kehon käyttö osana rakennelmaa auttaa ymmärtämään rakenteiden statiikkaa, puristusta ja vetoa.

Alf Howlidin Into Architecture -workshop. Valokuvat: Arkki.
Piirros. Alf Howlidin Into Architecture -workshop. Valokuvat: Arkki.
3-Nosto-1024x768
Nosto. Alf Howlidin Into Architecture -workshop. Valokuva: Arkki.
5-Tarkastelu-1024x768
Tarkastelu. Alf Howlidin Into Architecture -workshop. Valokuvat: Arkki.
Omasta asuinympäristöstä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen

Kolumbialainen tutkija Andreia Penaloza Caicedo on etsinyt maanosansa arkkitehtuurikasvatustoimintaa kartoittamalla latinalaisamerikkalaista näkökulmaa arkkitehtuurikasvatukseen. Lähtökohtana hän näkee omaan asuinympäristöön perehtymisen sekä sen merkityksestä ja vaikutuksesta käytävän keskustelun. Yhtä tärkeää arvomaailman muotoutumisen näkökulmasta on kuitenkin päästä vertaamaan omaa ympäristöä toisten, erilaisten kulttuurien synnyttämiin, ympäristöihin. Näkemyksen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen merkityksestä jakavat myös monikansallisia työpajoja järjestävät espanjalainen Solange Espoille ja panamalainen Juan Del Barrio, joka keskittyy erityisesti vähäosaisten perheiden lapsille suunnattuihin työpajoihin.

Pablo Amor ja Cristina Llorent haluavat EMaC -hankkeellaan viedä arkkitehtuurin espanjalaisiin koululuokkiin eri oppiaineita yhdistäväksi teemaksi. Heidän tavoitteenaan on innostaa koululaisia tutkimaan rakennettua ympäristöä, kehittää visualisoinnin keinoja ja taitoja sekä edistää aktiivista kansalaisuutta.

Myös Suomessa arkkitehtuuri oppiaineita yhdistävänä tutkimuskohteena on ajankohtainen haaste. Johtava opettaja Niina Hummelin esitteli Arkin tuottaman Tilat, talot ja kaupungit -opetuspaketin, joka vastaa haasteeseen tarjoamalla opettajien käyttöön alakoulun perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuvan verkkoaineiston. Sen sisältö on jaoteltu kolmeen teemaan: arkkitehtuurin peruskäsitteet, asuminen ja kaupunki.

Teksti: Jaana Räsänen
Kirjoitus on ilmestynyt myös Arkkitehtiuutisissa 6–7/2014, s. 10–11.

Kuinka suuri on puu? András Csehin työpaja. Valokuva: András Cseh.
Kuinka suuri on puu? András Csehin työpaja. Valokuva: András Cseh.