Arkkitehti Alvar Aalto ja Alvar Aalto -paviljonki vuonna 1956. Re-Creation-installaation viitekehyksenä on Aallon suunnittelema puinen näyttelypaviljonki, jonka valmistumisvuosi 1956 ajoittuu suomalaisen modernismin kultakauteen. Myös paviljonki saa installaation kautta uuden tulkinnan: Re-Creation-installaation uudelleenluominen tähän tilaan täydentää perinteen ja modernismin välistä vuoropuhelua. © MFA

Kurkistus Venetsian Biennaliin 2014

Vuoden 2014 Venetsian biennaalin 14. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely palaa Fundamentals-otsikollaan arkkitehtuurin ajattomiin perusasioihin. Näyttelyn pääkuraattori, tunnettu hollantilainen arkkitehti ja teoreetikko Rem Koolhaas peräänkuuluttaa arkkitehtuurin taiteellisen perustan määrittelemistä uudelleen. ”Tämänvuotinen katsaus antaa kolme toisiaan täydentävää julkilausumaa Keskuspaviljongissa, Arsenalessa sekä kansallisissa paviljongeissa sijaitsevista tapahtumapaikoistaan. Katsaus tulee luomaan uutta ymmärrystä arkkitehtuurin perimmäisen ilmaisukielen rikasta, mutta tänä päivänä ilmeisen loppuunkaluttua repertuaaria kohtaan”, Koolhaas linjaa.

Fundamentals-biennaali tulee käsittelemään arkkitehtuuria eikä arkkitehteja.
– Rem Koolhaas

Suomi on vahvasti läsnä vuoden 2014 biennaalissa. Suomen kansallinen paviljonki ottaa osaa kansallisten paviljonkien yhteiseen Absorbing Modernity: 1914–2014 -teemaan ja tarkastelee Anssi Lassilan suunnittelema Re-Creation-installaation kautta tämänvuotisessa biennaalissa keskeistä kysymystä arkkitehtuurin maailmanlaajuisista  ja paikallisista virtauksista. Näyttelykonseptin ovat suunnitelleet Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste ja maineikas hollantilainen arkkitehtuurikriitikko, taiteellinen johtaja Ole Bouman.

Arkkitehti Anssi Lassila työskentelemässä installaation kiinalaisessa osassa Shenzhenissä, Kiinassa 2014. © Tuomo Tammenpää
Arkkitehti Anssi Lassila työskentelemässä installaation kiinalaisessa osassa Shenzhenissä, Kiinassa 2014. © Tuomo Tammenpää

Installaatio oli ensimmäisen kerran esillä Shenzhenin BI-CITY Biennale of Urbanism\Architecture (UABB) -tapahtuman näyttelyssä, jonka oli koonnut tapahtuman luova johtaja Ole Bouman. Koska installaation toinen osa on suomalaisen puusepän rakentama ja toinen osa on kiinalaisen työryhmän käsialaa, kysymys arkkitehtonisesta toteutuksesta suhteessa paikkaan ja kulttuuriin tulee Venetsiassa ensimmäistä kertaa täysin valotettua. Lisäksi kahdesta ”alkeellisesta majasta” koostuva, sisältä itse koettavissa oleva Re-Creation-installaatio havainnollistaa kahden keskeisimmän arkkitehtuurin peruselementin – tilan ja suojan – olemusta puhtaimmillaan. Arkkitehtuurimuseon mukaan ”Re-Creation kehottaa pohtimaan alkuperän (original) ja monistettavuuden (replica) teemoja ja peilaa kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisesta syntyviä ominaisuuksia. Se osoittaa, että moderni lähestymistapa tuottaa parhaimmillaan paikallisen ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olevia ratkaisuja.”

Suomi-paviljongissa esiintyvän Anssi Lassilan ohella monet muutkin suomalaiset arkkitehdit ovat esillä biennaalissa. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit esiintyvät kuudesta työstä koostuvalla, arkkitehti Tarja Nurmen kuratoimalla näyttelykokonaisuudella, joka on esillä otsikolla  Timeless Spaces for Human Existence Palazzo Bembossa. Palazzo Morassa on esillä arkkitehtuurikasvatuksemme pioneereihin kuuluvan Tuuli Tiitola-Meskasen Leonardo Learning Hub, joka on kehittyvien maiden olosuhteisiin kohdennettu, 1–6-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu, fyysisen ja virtuaalisen yhdistävä mobiili ja interaktiivinen oppimisympäristö. Lisäksi arkkitehdit Emmi Keskisarja, Noona Lappalainen ja Pekka Tynkkynen ovat mukana Arsenalissa esillä olevassa, kansainvälisessä META:HUTONGS -hankkeessa, joka pyrkii löytämään ratkaisuja Pekingin historiallisten hutong-alueiden tulevaisuudelle.

Ollakseen kestäviä ja ansaitakseen pitkän ja antoisan elämän rakennusten ja kaupunkien tulee olla käyttäjiensä hyväksymiä, kenties jopa rakastamia – eikä vain ensimmäisten käyttäjiensä, vaan sukupolvien ajan.  Kaupunkiemme ja tilojemme tulisi herättää välitön, vaistonvarainen harmonian ja mielihyvän kokemus, jotta voisimme tuntea olomme kotoisaksi maailmassa.
— Kirsti Sivén

Harjunkulman asuinkortteli, Jyväskylä. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit, 2014. Valokuva: Tuomas Uusheimo.
Harjunkulman asuinkortteli, Jyväskylä. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit, 2014. Valokuva: Tuomas Uusheimo.

Suomalaista arkkitehtuuria on esillä myös Pohjoismaisen paviljongin Forms of Freedom: African Independence and Nordic Models -näyttelyssä. Näyttely tutkii modernin arkkitehtuurin keskeistä roolia osana pohjoismaista kehitysyhteistyötä itäisessä Afrikassa 1960–70-luvuilla. Näyttelykokonaisuudesta vastaavan Norjan Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design -museon mukaan aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu tai asetettu näytteille tässä mittakaavassa. Suomesta on esillä neljä kaupunkisuunnitelmaa, joista keskeisimpänä esitellään Tangan yleiskaava Tansaniaan (1975–1995; Rainer Nordberg, Bo Mallander, Antti Hankkio, Mårten Bondestam, Jaakko Kaikkonen ja Paavo Mänttäri).

14. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely – La Biennale di Venezia – on avoinna yleisölle 7.6–23.11.2014.
Lisätietoja biennaalista: www.labiennale.org.
Lisätietoja Time Space Existence -rinnakkaisnäyttelystä: www.palazzobembo.org.
Lue myös artikkelimme Re-Creation-installaatiosta UABB:ssa Kiinan Shenzhenissä.