Arkkitehti 2/2014 on ilmestynyt

Suojelemmeko Aallon hengiltä?

Näin kysyy Aalto-tutkija Eeva-Liisa Pelkonen. Hän varoittaa turhasta sterilisoinnista ja rakennusten autioittamisesta museokäyttöön. Liian pitkälle viety rakennussuojelu saattaa historian muistamisen sijaan aiheuttaa muistinmenetyksen. Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa professorina työskentelevä Pelkonen pohtii kriteereitä, jotka asettavat Aallon rakennukset ylitse muiden uhanalaisten kohteiden. ”Aalto suunnitteli rakennuksensa ensisijaisesti käyttäjä mielessään. Antakaamme niiden siis olla täynnä elämää!”  Myös arkkitehdit Sirkkaliisa Jetsonen ja Jonas Malmberg tarkastelevat Aallon rakennusperintöä ja sen merkitystä nykypäivälle.

Modernismin historiaa katsellaan eri näkökulmista – muun muassa italialainen professori Silvia Micheli kirjoittaa ”Turun arkkitehdista” Erik Bryggmanista ja hahmottaa hänen rooliaan suhteessa Aaltoon.
Elokuvaohjaaja Jari Halonen kritisoi modernismia ja sanoo, ettei arkkitehtuurin ei aina tarvitsisi luoda vain selkeyttä, etenkään Suomessa, missä on tilaa. ”Traditiomme mukainen estetiikka on kylmää ja luotaantyöntävää. Voisi kysyä, kuinka paljon onnea jollekin on tuonut Alvar Aallon talo?”

Uusin numero esittelee modernin arkkitehtuurin korjauksia. Aallon uran alkuvaiheen merkkiteoksiin kuuluva Viipurin kirjasto ja hänen punatiilikauteensa kuuluva Kulttuuritalo on korjattu huolellisesti. 1960-luvun tulevaisuususkoa huokuva tamperelaiskoulu Sampola on uudistettu taidelukioksi. Hankolainen jugend-hotelli, joka ”modernisoitiin” 1960-luvulla, on nyt korjattu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen.

Esitellyt korjaukset:

Tapani Mustonen, Leif Englund, Maija Kairamo, Viipurin kirjasto (Alvar Aalto 1935)
Arkkitehdit NRT, Kulttuuritalo, Helsinki (Alvar Aalto 1958)
Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen, Sampola, Tampere (Timo Penttilä, Kari Virta 1962)
Arkkitehtitoimisto Marja-Riitta Norri, Hotelli Regatta, Hanko (Lars Sonck 1905)

ark_2_2014_kansi_800px