Arkkitehti 1/2014: Arkkitehtuurin Kiina-ilmiö

Kiinasta on tullut suuri nykyarkkitehtuurin työmaa. Arkkitehdit eri puolilta maailmaa ovat olleet uudistamassa kiinalaisia kaupunkeja. Kiinnostavia rakennuksia on toteutettu paljon, mutta nopeasti kasvavien kaupunkien toimivuus urbanismina selviää vasta ajan myötä. Suomalaisista arkkitehdeista Kiinassa on menestynyt näkyvimmin Pekka Salminen. Hänen toimistollaan on useita hankkeita, joista ensimmäinen tärkeä työ, oopperatalo Wuxin miljoonakaupunkiin, esitellään lehdessä. Hollantilainen Ole Bouman, Shenzhenin arkkitehtuuribiennaalin johtaja, kirjoittaa tapahtumasta, joka kokosi kansainvälisiä tekijöitä yhteen ja osallistui Shenzhenin kehittämiseen. Myös Suomen Arkkitehtuurimuseo oli mukana biennaalissa ”Re-creation”-installaatiolla.

Kiinan rakentaminen havainnollistaa arkkitehtuurin globalisoitumista. Globalisaatiolla on kuitenkin monet kasvot. Helena Sandman kirjoittaa Laufen-manifestista, jota olivat laatimassa arkkitehdit Euroopasta, Afrikasta ja ympäri maapallon. Manifestin tavoitteena on inhimillistää suunnittelukulttuuria ja lisätä ekologista, sosiaalista ja esteettistä tasa-arvoa maailmanlaajuisesti. Liian monet ihmiset elävät liian huonoissa ympäristöissä. Arkkitehtuuri voi vähentää vieraantumista.

Wuxin oopperatalo sijaitsee järven rannalla, mikä on suomalaisille tuttu asetelma etenkin kesämökkirakentamisessa. Numero esittelee Wuxin ohella kaksi pientä veden äärelle toteutettua taloa Suomesta.

Esitellyt rakennukset:

PES-Arkkitehdit, Wuxin oopperatalo, Kiina 2012.
Lasse Lehtinen, Sauna Kotiranta, Lahti 2012.
Arkkitehtitoimisto K2S, Arctian pääkonttori, Helsinki 2013.

ark1_2014_kansi_800px